LBL 2014 Registry – kansainvälinen lasten lymfoblastilymfoomaprotokolla

Tutkimuksen keskeiset tavoitteet

LBL 2014 Registry – kansainvälinen lasten lymfoblastilymfoomaprotokolla
Lymfoblastilymfoomien suhteen on alkamassa LBL2014-ohjelma, jossa itse hoito-ohjelma on sama kuin LBL- 02 tutkimuksessa, mutta nyt keskitytään biologisen materiaalin keräämiseen. Biologiset suunnatut analyysit tähtäävät siihen, että nyt jo varsin hyväennusteisen taudin kohdalla löydettäisiin heti diagnoosivaiheessa ne tapaukset, joiden ennuste on edelleen huono. Uusia molekyyligeneettisiä löydöksiä on julkaistu (LOH6q, NOTCH- ja PEN –mutaatiot), mutta näiden merkitys täytyy varmistaa ja sitä kautta luoda tarkempi potilasluokitus. Tämä luokitus auttaa sitten suunnittelemaan hoitojen vahvennusta huonoennusteisille ryhmille. Euro-LBL02 on siis edelleen ns. best available treatment ja siksi sitä ei tässä LBL2014 –ohjelmassa muuteta. Potilaiden diagnostiikkaa varten on laadittu uusi laboratorio-ohjeisto, jossa kuvataan tarkasti kasvainmateriaalista lähetettävien biologisten näytteiden yksityiskohdat. Ohjelman referenssipatologia tapahtuu Göteborgissa ja on sovittu, että kaikki Pohjoismaiden näytteet lähetetään keskitetysti sinne. Göteborg jakaa näytteet sitten erikoislaboratorioihin Saksaan protokollan mukaisesti. Tehdyissä selvityksissä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on käynyt ilmeiseksi, että koska potilasmäärä on noin 15/vuosi, ei molekyyligenetiikan laboratorioilla ole kiinnostusta perustaa kaikkia tarvittavia tutkimusmenetelmiä omiin laboratorioihin tässä vaiheessa, kun on vielä tutkimuksen kohteena, mitkä menetelmät jatkossa sitten valikoituvat kliiniseen käyttöön. Erityisen työlästä on kasvainsolujen erottelu analyysejä varten. Tämän vuoksi analyysit tehdään keskitetysti. Analyysikustannukset tulevat olemaan näytteen käsittelyyn ja lähetykseen liittyvät, mutta analytiikka rahoitetaan Göteborgin ja Munsterin ryhmien kautta.
Tutkimukseen liittyy biologisten näytteiden analyysien lisäksi PET-kuvauksen hyödyntäminen hoitovasteen arviossa samaan tapaan kuin tällä hetkellä tapahtuu jo Hodgkinin lymfooman hoidossa. Kuvantamiset tapahtuvat diagnoosivaiheessa, induktiohoitovaiheen päättyessä sekä ylläpidon alkaessa.
Keskeistä hoito-ohjelmassa on potilaiden rekisteröinti tutkimuksen tietokantaan, biologisten tulosten linkkaus, kuvantamistulosten tallennus ja hoitovaiheiden sekä vasteen tarkka dokumentointi.
Koska LBL2014 ei ole lääkehoitotutkimus, FIMEAn käsittelyä ei tarvita. Eettisen toimikunnan luvat sen sijaan on haettava joka maassa. Tässä tulee huomioida mm biologisen materialain lähettäminen ulkomaille tutkittavaksi ja että näytemateriaalista syntyy tietynlainen tutkimusbiopankki. Hoito-ohjelman Pohjoismainen (NOPHO) päätutkija on Karin Mellgren Göteborgista. Hän laatii ruotsinkieliset tutkimustiedotteet ja suostumuslomakkeet, sekä sopimukset koordinoivan keskuksen Munsterin kanssa ja toimittaa ne sitten kullekin maakohtaiselle päätutkijalle (Suomi: Kaisa Vepsäläinen, KYS). Aikataulu on sellainen, että ruotsinkieliset asiakirjat ovat valmiina viimeistään keväällä 2017 ja maakohtaisia eettisen toimikunnan sekä sairaaloiden lupia voidaan lähteä hakemaan pian sen jälkeen, joten ohjelma pääsee alkamaan oletettavasti viimeistään loppukesällä 2017. Varsinainen LBL 2014-protokolla lääkehoitosuosituksineen tulee muuttumaan mahdollisesti myöhemmin vuoden 2017 aikana, ja tämän suhteen tullaan tekemään muutoshakemukset (amendment) eettisille toimikunnille aikanaan.

Aamu-säätiöltä haetaan avustusta LBL 2014-protokollan valmistelulle vuodelle 2017 yhteensä 20 000 euroa (KYS 6000e, muut yliopistosairaalat a 3500e). KYS:lle haetaan avustuksesta 30% osuutta huomioiden se että protokollan kansallinen vastuuhenkilö (erl Kaisa Vepsäläinen/KYS) laatii sairaalakohtaisten sopimusten lisäksi suomenkieliset tutkimusyhteenvedot, tutkimustiedotteet ja suostumuslomakkeet, huolehtii monitorointisopimuksen tekemisestä, pitää yhteyttä Göteborgin/Saksan geenilaboratorioiden kanssa sekä hakee maakohtaisen eettisen toimikunnan luvan ja myöhemmin eettisen toimikunnan informoiminen/lupien uusimiset protokollan muutoksista. Kaikissa sairaaloissa kuluja tulee erityisesti erikoislääkärien työpanoksista (sairaaloiden organisaatiolupien laatiminen, laboratorioiden sekä PET-keskusten kanssa tehtävät tutkimussopimukset, potilaiden rekisteröinnit) mutta budjetissa on huomioitu myös molekyylibiologisten näytteiden käsittelyyn, säilytykseen ja lähetykseen liittyvät kulut, joita kaikki sairaanhoitopiirit eivät suostu enää sisällyttämään potilaan kliiniseen hoitoon kuuluviksi. Erikoislääkärin päiväkohtaiseksi palkkioksi on arvioitu 266 e/päivä sisältäen henkilösivukulut, tarvittaessa lisäksi ilta-/viikonlopputuntien palkkiot.

Vaikka molekyylibiologiset analyysit eivät vielä vaikuta potilaiden hoitoon, on tärkeää saada LBL2014- tutkimusprotokolla biologisine näytteineen käyttöön heti myös suomalaisilla potilailla, jotta ns. korkean riskin potilaat pystytään ensin tunnistamaan ja sitten tarjoamaan heille vahvempaa, nykyistä parempaa hoitoa heti