Aamu rahoittaa lasten aivokasvainten hoitoihin liittyvien myöhäisvaikutusten tutkimusta

Lapsuusiän syövästä selviytyneistä lähes 70 % esiintyy jossain elämänvaiheessa vakavia fysiologisia tai psykologisia myöhäishaittoja. Lapsena sairastetun aivokasvaimen, jonka hoidoksi on annettu sädehoitoa, myöhäisten haittojen riski on suurempi kuin monissa muissa syövissä.

Tähän aiheeseen pureutuu LL Tiina Remes, jonka väitöskirjatutkimukseen ’Lasten aivokasvainten hoitojen myöhäisvaikutukset’ Aamu Säätiö on myöntänyt 7 000 euron tutkimusapurahan.

Aivokasvaimet ovat lasten yleisin kiinteä kasvain. Lasten aivokasvaimista selviytyneiden määrä lisääntyy koko ajan, minkä vuoksi myös hoitojen myöhäisvaikutusten merkitys kasvaa.

Sädehoidetuilla aivokasvainpotilailla on todettu lisääntynyt riski aivoverenkiertosairauksiin. Iskeemisen infarktin tai ohimenevän iskeemisen kohtauksen (TIA-kohtauksen) riskin on todettu olevan 29-100 -kertainen muuhun väestöön verrattaessa.

Lisäksi potilaille todetaan aivojen magneettikuvauksessa usein mikrovuotoja ja lakuunainfarkteja. Mikrovuotojen on osoitettu olevan yhteydessä toiminnanohjauksen ongelmiin aivokasvainpotilailla.

Sädehoidetuista aivokasvainpotilaista 30 – 50 %:lla on todettu älykkyysosamäärän olevan alle 70. Sädehoidon jälkeen tehdyissä seurantatutkimuksissa älykkyysosamäärän on todettu laskevan 2 – 4 pistettä vuodessa. Aivojen sädehoito on itse kasvaimen lisäksi suurin kognitiivisen tason laskun syy. Lapsuusiässä syövästä selviytyneillä uuden syövän riski on 4 – 7  -kertainen verrattuna muuhun väestöön.

Tutkimuksen tavoite on selvittää lapsuusiällä aivokasvainten hoitoon annetun sädehoidon seuraavia myöhäisvaikutuksia

a)  sekundaaristen kasvainten, keskushermoston verisuonimuutoksien ja luustomuutoksien yleisyyttä ja riskitekijöitä

b)  hormonaaliset häiriöt ja niiden esiintyvyys

c) psykososiaaliset ongelmat

d) sekundaaristen kasvainten ja älyllisten ongelmien geneettiset riskitekijät