Wilmsin tuumori

Wilmsin tuumori eli nefroblastooma, on lähes yhtä yleinen kuin neuroblastooma. Kysymys on munuaisten pahanlaatuisesta kasvaimesta. Useimmiten se esiintyy vain toisessa munuaisessa, mutta joskus se voi olla molemminpuolinen.

Vatsaontelossa on paljon tilaa kasvaa, joten se ei anna selviä oireita kovin varhain. Usein epäily nefroblastoomasta syntyy, kun huomataan, että lapsen vatsa pömpöttää. Joskus nefroblastooma aiheuttaa kuitenkin verivirtsaisuutta, mikä johtaa taudin toteamiseen.

Kun epäily Wilmsin tuumorista on syntynyt, saadaan nopeimmin tieto kasvaimesta ultraäänitutkimuksella, mutta MRI- tai tietokonetomografia kuvaus tarvitaan kasvaimen tarkan koon ja mahdollisen leviämisen selvittämiseksi. Yleensä kasvaimesta otetaan myös karkeaneulanäyte. Tauti saattaa lähettää etäpesäkkeitä, tavallisimmin keuhkoihin.

Nykyohjelmissa esihoito voidaan aloittaa myös kuvauslöydöksen perusteella, jos koepalan ottaminen ei ole teknisesti mahdollista. Neljän viikon hoidon jälkeen tehdään leikkaus ja hoitoa jatketaan patologin antaman luokituksen mukaisesti. Wilmsin tuumorin hoidossa tarvitaan aina sytostaattihoitoa, jonka laatu ja kesto määrätään taudin leviämisasteen ja kudosrakenteen perusteella. Nämä ratkaisevat myös sen, tarvitaanko hoidossa myös sädehoitoa, mikä on melko harvinaista.

Wilmsin tuumorin ennuste on yleensä varsin hyvä. Useimmat niistäkin potilasta, joilla on laajalle levinnyt tauti, selviytyvät siitä. Nykyisin noin 90 % Wilmsin tuumori potilaista selviää.

Lue lisää

Leukemia »
Aivokasvaimet »
Neuroblastooma »
Lymfooma »